No niin, tekniikkaosasto sai videon siihen kuntoon, että sain sen ladattua nettiin.
Katsotaanpas miten sen liittäminen tänne blogiin onnistuu...
Se toimii!
Vapise Boo, täältä tulee Rambo - Universumin söpöin koira!
Nyt jäämme odottelemaan sopimuksia DVD-sarjasta ja koko perheen lyhytelokuvasta.
sunnuntai 11. maaliskuuta 2012
Kevätmielellä.
Ihanaa kevättä kaikille!
Ulkona sulaa lumi vauhdilla ja "räystäät tippuu".
Meillä on täällä ollut suhteellisen rauhallista tämä elo.
Olin muutama viikko sitten talvilomalla ja se oli kyllä Rambolle aika rankka viikko.
Maanantaina heräsin seitsämältä ja päätin, että nyt lähdetään aamulenkille. Heitimme melkein tunnin lenkin ja sitten aamupalaa kitusiin, koira kainaloon ja raksalle.
Olimme joka päivä rakennuksella ja tiistaina kävimme tallillakin. Lisäksi kävin rautakaupassa, putkiliikkeessä ja keittökalusteliikkeessä Rambon kanssa. Kovasti oli ihastelijoita ja silittelijöitä joka paikassa.
Samaisen viikon torstaina kävimme Rambon kanssa trimmauksessa, iso kiitos Trimmausliike Linealle hyvästä palvelusta!
Lauantaina kävimme Loimaalla ja ostin vihdoinkin sen kauan haaveilemani kameran!
Lainakamerastani meni muistikortti jumiin ja siellä on jotain Rambon kuvia, ei onneksi mitään "tärkeitä", kuten esim. näyttelykuvia. Nyt on sellainen kamera, millä voi myös videokuvata, amatöörivideoita siis tiedossa! Tämän postauksen kuvat on kaikki otettu uudella kameralla, josta löysin myös mustavalko-asetuksen.
Rambo oli mukana Loimaallakin ja viime viikolla kävimme Kokemäellä, kyllä nyt on ajelutettu koiraa ympäriinsä viime aikoina.
Kokemäen Mustissa ja Mirrissä on lopetusmyynti. Kävin ostamassa sieltä Rambolle kevytmetallihäkin, ihan näyttelyitä ajatellen. En ole vaan saanut sitä vielä kasaan, joten kuvia ei ole näyttää.
Kuun viimeinen päivä olisi mätsärit tässä lähimaastossa, ajattelin, että jos mentäisiin taas vähän harjoittelemaan, nyt kun turkkikin on taas kuosissa.
Blogin tausta koki taas muodonmuutoksen, palautetta siitä otetaan mieluusti vastaan. Onko hyvä, että valokuva on paikallaan ja teksti rullaa päältä vai pitäisikö palata vanhaan banneri-lookkiin?
Me odotellaan, että pesukone saa pestyä ja lähdetään vähän maalle ulkoilemaan.
Ulkona sulaa lumi vauhdilla ja "räystäät tippuu".
Olin muutama viikko sitten talvilomalla ja se oli kyllä Rambolle aika rankka viikko.
Maanantaina heräsin seitsämältä ja päätin, että nyt lähdetään aamulenkille. Heitimme melkein tunnin lenkin ja sitten aamupalaa kitusiin, koira kainaloon ja raksalle.
Olimme joka päivä rakennuksella ja tiistaina kävimme tallillakin. Lisäksi kävin rautakaupassa, putkiliikkeessä ja keittökalusteliikkeessä Rambon kanssa. Kovasti oli ihastelijoita ja silittelijöitä joka paikassa.
Samaisen viikon torstaina kävimme Rambon kanssa trimmauksessa, iso kiitos Trimmausliike Linealle hyvästä palvelusta!
Lainakamerastani meni muistikortti jumiin ja siellä on jotain Rambon kuvia, ei onneksi mitään "tärkeitä", kuten esim. näyttelykuvia. Nyt on sellainen kamera, millä voi myös videokuvata, amatöörivideoita siis tiedossa! Tämän postauksen kuvat on kaikki otettu uudella kameralla, josta löysin myös mustavalko-asetuksen.
Kokemäen Mustissa ja Mirrissä on lopetusmyynti. Kävin ostamassa sieltä Rambolle kevytmetallihäkin, ihan näyttelyitä ajatellen. En ole vaan saanut sitä vielä kasaan, joten kuvia ei ole näyttää.
Blogin tausta koki taas muodonmuutoksen, palautetta siitä otetaan mieluusti vastaan. Onko hyvä, että valokuva on paikallaan ja teksti rullaa päältä vai pitäisikö palata vanhaan banneri-lookkiin?
torstai 12. tammikuuta 2012
How I met my Brad Pitt?
Rambon oikea nimihän on Taikasuden Brad Pittwolf.
Josta tulikin mieleeni:
Ihan kuin kaksi marjaa!
Mutta kuinka minä tapasin oman Brad Pittini?
Taustatietona sen verran, että Pitt on vuodesta 1994 ollut yksi suosikkinäyttelijöistäni. Veren vangit oli se leffa, josta tämä "fanitus" lähti. Kyllä, minulla oli teininä Brad Pitt-julisteita seinillä ja olen nähnyt ison osan hänen leffoistaan.
No, sitten halusin koiran. Menimme katsomaan Ramboa ja kysyin pentujen nimiä, että mitä niille oli suunniteltu. Julista piti tulla Angelina Jolie ja Rambon veljestä Bon Jovi. Minulle oli nostettu jo toinen urospennuista syliin ja sitten kerrottiin, että hänen nimensä on Brad Pitt.
Se oli kuulkaa kohtalo!
Rambo heräsi jossain vaiheessa ja kömpi johonkin pöydän alle pissalle ja tuli takaisin minun viereeni nukkumaan. Olin ihan myyty. Minä en valinnut pentua, pentu valitsi minut.
Olisimme saaneet vaihtaa pennun nimen, mutta koska en keksinyt mitään nasevaa, niin päätin, että Rambo saa pitää tuon kasvattajien keksimän nimen. Siihen kyllä lisättiin vielä rekkaamisen yhteydessä tuo wolf-pääte, johon olen todella tyytyväinen. Se liittyy kuitenkin tuohon kasvattajanimeen ja muillakin sisaruksilla on sama pääte, tai no tavallaan, ei Bhavatalla ole kuin yhden kirjaimen ero.
Viikonloppuna olimme Rambon kanssa metsäreissulla, hakemassa veljeäni töistä. Ramboa en tosin uskaltanut laskea irti, kun alkoi jo hämärtää, eikä siellä edes kauaa oltu. Meidän sunnuntaiselta ulkoilupäivältä on joitakin kuvia, en ole niitä vain vielä käynyt läpi. Laitan niitä seuraavaan postaukseen ja kerron vähän myös tämän vuoden suunnitelmista.
Nyt lähden tuon koiran kanssa lumitöihin.
Ai niin!
Meille oli ilmestynyt kaksi lukijaa! Tervetuloa! Toivottavasti viihdytte omituisten juttujeni seurassa. Mukavilta vaikuttivat teidänkin bloginne, kun kävin niitä kurkkimassa.
Josta tulikin mieleeni:
Pitt:n kuva AP Photo/Stephen Chernin
Ihan kuin kaksi marjaa!
Mutta kuinka minä tapasin oman Brad Pittini?
Taustatietona sen verran, että Pitt on vuodesta 1994 ollut yksi suosikkinäyttelijöistäni. Veren vangit oli se leffa, josta tämä "fanitus" lähti. Kyllä, minulla oli teininä Brad Pitt-julisteita seinillä ja olen nähnyt ison osan hänen leffoistaan.
No, sitten halusin koiran. Menimme katsomaan Ramboa ja kysyin pentujen nimiä, että mitä niille oli suunniteltu. Julista piti tulla Angelina Jolie ja Rambon veljestä Bon Jovi. Minulle oli nostettu jo toinen urospennuista syliin ja sitten kerrottiin, että hänen nimensä on Brad Pitt.
Se oli kuulkaa kohtalo!
Rambo heräsi jossain vaiheessa ja kömpi johonkin pöydän alle pissalle ja tuli takaisin minun viereeni nukkumaan. Olin ihan myyty. Minä en valinnut pentua, pentu valitsi minut.
Olisimme saaneet vaihtaa pennun nimen, mutta koska en keksinyt mitään nasevaa, niin päätin, että Rambo saa pitää tuon kasvattajien keksimän nimen. Siihen kyllä lisättiin vielä rekkaamisen yhteydessä tuo wolf-pääte, johon olen todella tyytyväinen. Se liittyy kuitenkin tuohon kasvattajanimeen ja muillakin sisaruksilla on sama pääte, tai no tavallaan, ei Bhavatalla ole kuin yhden kirjaimen ero.
Viikonloppuna olimme Rambon kanssa metsäreissulla, hakemassa veljeäni töistä. Ramboa en tosin uskaltanut laskea irti, kun alkoi jo hämärtää, eikä siellä edes kauaa oltu. Meidän sunnuntaiselta ulkoilupäivältä on joitakin kuvia, en ole niitä vain vielä käynyt läpi. Laitan niitä seuraavaan postaukseen ja kerron vähän myös tämän vuoden suunnitelmista.
Nyt lähden tuon koiran kanssa lumitöihin.
Ai niin!
Meille oli ilmestynyt kaksi lukijaa! Tervetuloa! Toivottavasti viihdytte omituisten juttujeni seurassa. Mukavilta vaikuttivat teidänkin bloginne, kun kävin niitä kurkkimassa.
lauantai 31. joulukuuta 2011
Parempaa uutta vuotta kaikille!
Me käytiin vielä viiden jälkeen lenkillä Rambon kanssa.
Joku kelloa tuntematon henkilö ampui raketin tuossa asuinalueella ja Rambo sitä vähän hätkähti ja katsoi sitten silmät suurina minua. Jatkoimme normaalisti matkaa. Nyt se tuossa nukkuu, räiske käy pihalla aikamoisena.
Meillä ei siis onneksi ole paukkuherkkää koiraa, ainakaan toistaiseksi.
Olemme tässä nyt Rambon kanssa kotona ja puolen yön aikaan varmaan lähdetään käymään ihmisten ilmoilla. Tai sitten mulle käy niin, kuin viime ja sitä edellisenä vuonna ja nukahdan sohvalle puolen yön jälkeen. Vanha ei enää jaksa. :)
Mutta iloista ja turvallista uutta vuotta kaikille, muistakaa pitää koiristanne huolta ja ampua varovasti niitä raketteja.

Joku kelloa tuntematon henkilö ampui raketin tuossa asuinalueella ja Rambo sitä vähän hätkähti ja katsoi sitten silmät suurina minua. Jatkoimme normaalisti matkaa. Nyt se tuossa nukkuu, räiske käy pihalla aikamoisena.
Meillä ei siis onneksi ole paukkuherkkää koiraa, ainakaan toistaiseksi.
Olemme tässä nyt Rambon kanssa kotona ja puolen yön aikaan varmaan lähdetään käymään ihmisten ilmoilla. Tai sitten mulle käy niin, kuin viime ja sitä edellisenä vuonna ja nukahdan sohvalle puolen yön jälkeen. Vanha ei enää jaksa. :)
Mutta iloista ja turvallista uutta vuotta kaikille, muistakaa pitää koiristanne huolta ja ampua varovasti niitä raketteja.

Kuva lainattu microsoft clipart-sivuilta.
sunnuntai 18. joulukuuta 2011
Kesän muistoja.
Jaahas, palataanko kesään?
Olimme elokuun loppupuolella kesälomareissulla Rambon synnyinseudulla, eli kävimme Seinäjoella.
Vietimme mukavan kesäpäivän Rambon kasvattajan luona, Rambo kävi samalla parturissa, eli se trimmattiin ensimmäisen kerran.
Yötä olimme Hotelli Sorsanpesässä, johon sai viedä koiria. Hotellissa oli onneksi aika hiljaista, Rambo kun ei ole tottunut, että oven takana mennä rapistaa milloin joku muu asukas tai siivoojaa. Meidän oli huone vielä melkein sivu-ulko-oven vieressä, joten siitä pääsi hyvin pissattamaan koiraa.
Huoneessa oli iso sänky, jossa Rambon kelpasi hyppiä. Pyydämme anteeksi niitä koirankarvoja. ;)
Seuraavana päivänä veimme Rambon hoitoon kasvattajalle ja lähdimme käymään Tuurissa, allekirjoittanut kun ei ole siellä vielä aikaisemmin käynyt. Rambolla oli ollut kivaa siskon ja muiden kanssa peuhatessa, me ei juurikaan löydetty mitään Tuurista, mutta ihan ok paikka.
4.9 olimme Sastamalassa Keikyän Eräveikkojen järjestämässä ryhmänäyttelyssä.
Olin aivan hermoraunio ennen näyttelyitä ja tietysti se oma jännittäminen tarttui Ramboonkin.
Siitä tuli kyllä sellainen riiviö siellä... Sen mielestä kaikki valkoiset koirat oli ihan väärän värisiä ja ne piti kaikki haukkua. Lisäksi se veti remmissä niin paljon, kuin tuon kokoinen nyt voi vetää, lenkillä se ei kyllä yleensä vedä.
Kehässä en tiennyt miten päin olisin ollut.
No, Rambo meni niin hyvin, kuin emäntänsä osasi sen esittää. Emäntä ei kyllä halua enää ikinä mennä esittämään, ihan kamalaa. Rambo kyllä varmaan harjaantuu pienellä harjoittelulla ja kokemuksella, mutta emännästä en ole niin varma. Rambo sai siis JUN-EH:n ja ihan tyytyväinen olen.
Näyttelytrimmauksessa kävimme Tarmo Viirtelällä Tampereella ja olin todella tyytyväinen tulokseen, periaatteena kun oli vähemmän on enemmän ja Rambo ei ollut ihan sellainen sliipattu puli, joita joskus näkee vaan juuri sellainen "Rambomainen". (Kuvia ei tietystikkään ole.)
Laittelen tähän loppuun nyt vähän kesäkuvia, että saadaan tämäkin blogi ajantasalle ja voidaan taas keskittyä ajankohtaisiin asioihin.
Vietimme mukavan kesäpäivän Rambon kasvattajan luona, Rambo kävi samalla parturissa, eli se trimmattiin ensimmäisen kerran.
Huoneessa oli iso sänky, jossa Rambon kelpasi hyppiä. Pyydämme anteeksi niitä koirankarvoja. ;)
Juustonaksusta teen ihan mitä vaan...
Seuraavana päivänä veimme Rambon hoitoon kasvattajalle ja lähdimme käymään Tuurissa, allekirjoittanut kun ei ole siellä vielä aikaisemmin käynyt. Rambolla oli ollut kivaa siskon ja muiden kanssa peuhatessa, me ei juurikaan löydetty mitään Tuurista, mutta ihan ok paikka.
4.9 olimme Sastamalassa Keikyän Eräveikkojen järjestämässä ryhmänäyttelyssä.
Olin aivan hermoraunio ennen näyttelyitä ja tietysti se oma jännittäminen tarttui Ramboonkin.
Siitä tuli kyllä sellainen riiviö siellä... Sen mielestä kaikki valkoiset koirat oli ihan väärän värisiä ja ne piti kaikki haukkua. Lisäksi se veti remmissä niin paljon, kuin tuon kokoinen nyt voi vetää, lenkillä se ei kyllä yleensä vedä.
Kehässä en tiennyt miten päin olisin ollut.
No, Rambo meni niin hyvin, kuin emäntänsä osasi sen esittää. Emäntä ei kyllä halua enää ikinä mennä esittämään, ihan kamalaa. Rambo kyllä varmaan harjaantuu pienellä harjoittelulla ja kokemuksella, mutta emännästä en ole niin varma. Rambo sai siis JUN-EH:n ja ihan tyytyväinen olen.
Näyttelytrimmauksessa kävimme Tarmo Viirtelällä Tampereella ja olin todella tyytyväinen tulokseen, periaatteena kun oli vähemmän on enemmän ja Rambo ei ollut ihan sellainen sliipattu puli, joita joskus näkee vaan juuri sellainen "Rambomainen". (Kuvia ei tietystikkään ole.)
Laittelen tähän loppuun nyt vähän kesäkuvia, että saadaan tämäkin blogi ajantasalle ja voidaan taas keskittyä ajankohtaisiin asioihin.
keskiviikko 23. marraskuuta 2011
Rambo 1v!
Onnea meidän ihanalle pikku veijarille!
Ensimmäinen kriittinen vuosi on takanapäin ja olen saanut pidettyä tuon jässikän hengissä!
Kyllä se vuodessa on kasvanut ja oppinut paljon uusia juttuja.
Joskus kysyn itseltäni; miksi otit koiran?
Sitten tuo pieni karvakasa tulee tapittamaan noilla suloisilla silmillään, enkä enää mieti miksi.
Tänään on syöty vähän herkkuja ja ostin Rambolle uuden lelun (ihan niinkuin sillä ei olisi niitä tarpeeksi...). Se kyllä repi siltä jo silmät irti, onneksi ne oli sellaiset ommellut silmät, eikä mitkään napit tai helmet tai muut muoviset...
Onnittelut myös Juli-siskolle ja Bhavata-veljelle!
Kyllä se vuodessa on kasvanut ja oppinut paljon uusia juttuja.
Joskus kysyn itseltäni; miksi otit koiran?
Sitten tuo pieni karvakasa tulee tapittamaan noilla suloisilla silmillään, enkä enää mieti miksi.
Tänään on syöty vähän herkkuja ja ostin Rambolle uuden lelun (ihan niinkuin sillä ei olisi niitä tarpeeksi...). Se kyllä repi siltä jo silmät irti, onneksi ne oli sellaiset ommellut silmät, eikä mitkään napit tai helmet tai muut muoviset...
Onnittelut myös Juli-siskolle ja Bhavata-veljelle!
tiistai 8. marraskuuta 2011
Uuden koiranomistajan käsikirja, osa 1.
Nyt täytynee todeta, että aika menee kyllä äärimmäisen nopeasti.
Olen viimeksi kirjoittanut kesäkuussa ja kohta on joulu!
Uusia kuvia ei paljonkaan ole, tapahtumia sitäkin enemmän. Puran niitä kuitenkin joku toinen päivä, pohjustan aiheita vähän ja jaan teidän kanssanne nyt ensimmäisen osan "Uuden koiranomistajan käsikirjasta". Tänään käsittelemme aihetta; näyttelyyn ilmoittautuminen ja valmistautuminen.
Koska uutena koiranomistajana kaikki koiraan ja sen elämään liittyvät tapahtumat ovat, noh, uusia, on hyvä, että jostain saa apua, kun sitä tarvitsee.
Kaikki koirat eivät käy näyttelyissä, mutta mikäli aijot koirasi sellaisiin ilmoittaa, on hyvä lukea seuraavat ohjeet.
1. Seuraa Kennelliiton sivujen kautta vuoden näyttelykalenteria. Valitse lähellä olevat näyttelyt, reissut ovat muutenkin puuduttavia ja pitkiä, joten parempi, jos edes matka ei ole pitkä.
2. Päätä mihin näyttelyihin ilmoitat ja tarkista ilmoittautumisaikataulut. Näyttelyihin pitää ilmoittaa kuukausia ennen tapahtumaa ja yleensä lähempänä aikarajaa ilmoittautuminen on kalliimpaa. Siksi kannattaa ilmoittautua, kun siinä vielä säästää muutaman euron.
3. Pyydä töistä vapaata ja järjestä päivä muutenkin vapaaksi ja mielellään myös edeltävä päivä, että ehdit stressata kunnolla ja laittaa koiran + varusteet kuntoon.
4. Muista hankkia näyttelyhihna ja varmista, että koiran rokotukset ovat kunnossa, ilman rokotuksia ei näyttelyihin ole mitään asiaa.
5. Unohda ilmoittaa koira ja ilmoita + maksa ilmoittautuminen viimeisenä iltana.
6. Nyt sinulla on kuukausi-kaksi aikaa stressata.
7. Unohda tilata trimmausaika ja soittele kaikki lähialueen trimmaajat läpi saadaksesi koirasi näyttelytrimmiin. Suostu menemään trimmaukseen vaikka aamukuudelta, jos vain saat ajan.
8. Harjoittele koiran kanssa kehässä kulkemista ja pöydällä olemista, sekä paikallaan seisomista.
9. Tuskaile, kun et tiedä mitä näyttelyissä pitäisi olla koiran, hihnan ja rokotustodistuksen lisäksi mukana.
10. Mieti mitä itse laitat päällesi ja mitä jos sataa ja näyttelyt ovat ulkona?
11. Pese koira näyttelyitä edeltävänä iltana. Taistele takkuuntuvan aluskarvan kanssa ja föönaa koiraa kuivaksi aamuyön pikkutunneille saakka. Muistithan siistiä korva- ja tassukarvat jo viikko sitten, etteivät ne näytä saksituilta? Kynnetkin voi leikata ja hampaat pestä.
12. Mene yöksi töihin, että olet näyttelypäivänä mahdollisimman väsynyt. Älä nuku ollenkaan, koska jännität niin paljon.
13. Ota avustaja mukaan. Että joku ottaa koiran kiinni, jos pyörryt.
14. Lähde hyvissä ajoin matkaan, että ehdit paikalle hyvissä ajoin. Koirien rokotustodistukset tarkastetaan yleensä ilmoittautumisen yhteydessä ja kehäkin saattaa olla hukassa, joten varaa aikaa.
15. Etsi kehän läheltä hyvä paikka, missä odotella omaa vuoroa. Huomaa, että kaikilla muilla on hienot näyttelyteltat, trimmauspöydät, grilli, kampaaja, jääkaappipakastin ja henkivartija mukana. Päätä tulla ensi kerralla omakotitalon kokoisella matkailuautolla paikalle ja palkata koiralle oma sisäkkö.
16. Huomaa, että koirasi on vaihtanut persoonaa ja narun päässä tempoo puolihullu haukkuva pikkuhirviö, joka yrittää tappaa kaikki ja tärvellä turkkinsa.

17. Kilpakumppanit näyttävät kaikki todella hyviltä ja kolme kertaa pienemmiltä, kuin oma koirasi. Olet varma, että tuomari heittää koiran ylisuurena kehästä. Kuuntele hymyillen, kun toisen luokan koiran omistajan mielestä koirasi on "hirveän iso" ja kyselee, onko se varmasti pomeranian. (Ei, tämä on kaukkari.)
18. Hermoile lisää. Koira ei rauhoitu ja yrittää koko ajan istua ja saada pyllynsä täyteen santaa.
19. Mene kehään, kun tuomari saapuu kymmenen minuuttia myöhässä.
20. Toivo, ettei koira pure tuomaria, kun tämä tulee katsomaan koiraa.
21. Unohda miten hyvin koira meni mätsäreissä, niin ei käy oikeissa näyttelyissä.
Tuomari kopeloi koiraa ja haluaisi katsoa sen hampaat. Hän myös puhuu hassua kieltä siitä miten häntä on jossain missä sen ei pitäisi olla ja korvissa on vaikkua.
22. Huomaa, että kehä on ohi. Jos et päässyt jatkoon, niin muista hakea arvostelulappu.
23. Tärise holtittomasti ja hikoile litra pelkästä helpotuksesta, että se on ohi.
24. Yritä tavata mitä arvostelupöytäkirjassa lukee. Poikkea kotimatkalla apteekissa suomennuttamassa siansaksaa muistuttava teksti.

25. Osta lakua ja koiralle kilo herkkuja myyntikojuista. Nouda arvontapalkintona voittamasi poppanaliina tai kirves.
26. Lähde kotiin. Anna koiran kieritellä nurmikolla ja olla koira. Mieti tarkkaan ilmoitatko seuraaviin näyttelyihin.
No joo, olihan se kieliposkella kirjoitettu, mutta oli siinä oikeasti muutama huomionarvoinen juttukin. Mutta jätetään tuo meidän näyttely-keissi seuraavaan kertaan, yritän palailla loppuviikosta. Kuvat lainattu microsoft clipart-sivustolta.
Hyvää syksyn jatkoa kaikille!
Olen viimeksi kirjoittanut kesäkuussa ja kohta on joulu!
Uusia kuvia ei paljonkaan ole, tapahtumia sitäkin enemmän. Puran niitä kuitenkin joku toinen päivä, pohjustan aiheita vähän ja jaan teidän kanssanne nyt ensimmäisen osan "Uuden koiranomistajan käsikirjasta". Tänään käsittelemme aihetta; näyttelyyn ilmoittautuminen ja valmistautuminen.
_________________________________________________
Koska uutena koiranomistajana kaikki koiraan ja sen elämään liittyvät tapahtumat ovat, noh, uusia, on hyvä, että jostain saa apua, kun sitä tarvitsee.
Kaikki koirat eivät käy näyttelyissä, mutta mikäli aijot koirasi sellaisiin ilmoittaa, on hyvä lukea seuraavat ohjeet.
1. Seuraa Kennelliiton sivujen kautta vuoden näyttelykalenteria. Valitse lähellä olevat näyttelyt, reissut ovat muutenkin puuduttavia ja pitkiä, joten parempi, jos edes matka ei ole pitkä.
2. Päätä mihin näyttelyihin ilmoitat ja tarkista ilmoittautumisaikataulut. Näyttelyihin pitää ilmoittaa kuukausia ennen tapahtumaa ja yleensä lähempänä aikarajaa ilmoittautuminen on kalliimpaa. Siksi kannattaa ilmoittautua, kun siinä vielä säästää muutaman euron.
3. Pyydä töistä vapaata ja järjestä päivä muutenkin vapaaksi ja mielellään myös edeltävä päivä, että ehdit stressata kunnolla ja laittaa koiran + varusteet kuntoon.
4. Muista hankkia näyttelyhihna ja varmista, että koiran rokotukset ovat kunnossa, ilman rokotuksia ei näyttelyihin ole mitään asiaa.
5. Unohda ilmoittaa koira ja ilmoita + maksa ilmoittautuminen viimeisenä iltana.
6. Nyt sinulla on kuukausi-kaksi aikaa stressata.
8. Harjoittele koiran kanssa kehässä kulkemista ja pöydällä olemista, sekä paikallaan seisomista.
10. Mieti mitä itse laitat päällesi ja mitä jos sataa ja näyttelyt ovat ulkona?
11. Pese koira näyttelyitä edeltävänä iltana. Taistele takkuuntuvan aluskarvan kanssa ja föönaa koiraa kuivaksi aamuyön pikkutunneille saakka. Muistithan siistiä korva- ja tassukarvat jo viikko sitten, etteivät ne näytä saksituilta? Kynnetkin voi leikata ja hampaat pestä.
13. Ota avustaja mukaan. Että joku ottaa koiran kiinni, jos pyörryt.
14. Lähde hyvissä ajoin matkaan, että ehdit paikalle hyvissä ajoin. Koirien rokotustodistukset tarkastetaan yleensä ilmoittautumisen yhteydessä ja kehäkin saattaa olla hukassa, joten varaa aikaa.
15. Etsi kehän läheltä hyvä paikka, missä odotella omaa vuoroa. Huomaa, että kaikilla muilla on hienot näyttelyteltat, trimmauspöydät, grilli, kampaaja, jääkaappipakastin ja henkivartija mukana. Päätä tulla ensi kerralla omakotitalon kokoisella matkailuautolla paikalle ja palkata koiralle oma sisäkkö.
16. Huomaa, että koirasi on vaihtanut persoonaa ja narun päässä tempoo puolihullu haukkuva pikkuhirviö, joka yrittää tappaa kaikki ja tärvellä turkkinsa.
17. Kilpakumppanit näyttävät kaikki todella hyviltä ja kolme kertaa pienemmiltä, kuin oma koirasi. Olet varma, että tuomari heittää koiran ylisuurena kehästä. Kuuntele hymyillen, kun toisen luokan koiran omistajan mielestä koirasi on "hirveän iso" ja kyselee, onko se varmasti pomeranian. (Ei, tämä on kaukkari.)
18. Hermoile lisää. Koira ei rauhoitu ja yrittää koko ajan istua ja saada pyllynsä täyteen santaa.
19. Mene kehään, kun tuomari saapuu kymmenen minuuttia myöhässä.
20. Toivo, ettei koira pure tuomaria, kun tämä tulee katsomaan koiraa.
21. Unohda miten hyvin koira meni mätsäreissä, niin ei käy oikeissa näyttelyissä.
Tuomari kopeloi koiraa ja haluaisi katsoa sen hampaat. Hän myös puhuu hassua kieltä siitä miten häntä on jossain missä sen ei pitäisi olla ja korvissa on vaikkua.
22. Huomaa, että kehä on ohi. Jos et päässyt jatkoon, niin muista hakea arvostelulappu.
23. Tärise holtittomasti ja hikoile litra pelkästä helpotuksesta, että se on ohi.
24. Yritä tavata mitä arvostelupöytäkirjassa lukee. Poikkea kotimatkalla apteekissa suomennuttamassa siansaksaa muistuttava teksti.
25. Osta lakua ja koiralle kilo herkkuja myyntikojuista. Nouda arvontapalkintona voittamasi poppanaliina tai kirves.
26. Lähde kotiin. Anna koiran kieritellä nurmikolla ja olla koira. Mieti tarkkaan ilmoitatko seuraaviin näyttelyihin.
No joo, olihan se kieliposkella kirjoitettu, mutta oli siinä oikeasti muutama huomionarvoinen juttukin. Mutta jätetään tuo meidän näyttely-keissi seuraavaan kertaan, yritän palailla loppuviikosta. Kuvat lainattu microsoft clipart-sivustolta.
Hyvää syksyn jatkoa kaikille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
