Arkea.

Jaahas.

Melkein kaksi viikkoa koiranomistajana on kulunut ja nopeasti ovatkin kuluneet!

Ensimmäiset päivät olivat aikamoista totuttelua puolin ja toisin, mutta nyt asiat luistaa jo rutiinilla. Rambo roikkuu jo sujuvasti housunpuntissa ja levittää lelunsa ympäri keittiön tai olohuoneen lattiaa.

Harmillisena takaiskuna tulivat nämä järkyttävät pakkaset, jotka vähän rajoittavat pikkuherran ulkoilua. Asioilla käydään nopeasti pihalla ja sitten äkkiä sisälle. Mutta Rambo osaa pyytää pihalle ja tekee suurimman osan asioistaan sinne ja siitä olen erittäin ylpeä. Kyllähän meillä on pissitty sanomalehdelle ja sen viereen ja matolle ja vessan lattialle ja pesuhuoneeseen, mut ei se oo niin justiinsa. Aina ei kerkiä pyytämään ulos tai tyhmät ihmiset ei tajua, et taas olis hätä, vaik just kävin 5 min. sitten..

Useaan otteeseen on harmittanut myös videokameran puute, mitä loistavaa kuvamateriaalia olisinkaan saanut pikkukoiran iltahulluttelusta, jossa karvakuula juoksee ympäri kämppää milloin mikäkin suussaan, liinat kiinni ja toiseen suuntaan, pari kierrosta takkaa ympäri ja eteiseen... Kyllä pienellä koiralla sitten on kivaa, pakko myöntää.


Kouluttaminen aloitettiin tietenkin samana päivänä, kun kotiin tultiin.
Luokse tulo: jep
Tuntee nimensä: jep
Istuminen: vaihteleva menestys
Jätä: jep
Irti: vaihteleva menestys

Vähän ollaan harjoiteltu myös hihnassa kulkemista ja sitä ettei aina tarvitsisi hyppiä vaikka onkin pieni. Pöydällä oloa on myös treenattu.
Vielä on työsarkaa runsaasti ja tietysti vähän pelottaa, että tuleeko tuostakin nyt sellainen räksyttävä pikkukoira vai saanko sen kasvatettua "kuriin ja nuhteeseen"..?

Ensi kesän näyttelyitä jo katselin sillä silmällä ja Pöytyällä olisi varsin mukavan oloiset näyttelyt, ehkä ilmoitan Rambon niihin, ilmoittamisaikaa on kuitenkin vielä kuukausitolkulla. Mutta ehkä me kuitenkin ensin käydään jossain mätsäreissä ja käyn itse ainakin Tampereen näyttelyissä tutustumassa menoon.
Rambolla kävi viime viikon vaihteessa runsaasti vieraitakin ja tänään olemme menossa vastavierailulle vanhempieni luokse. Saas nähdä miten käy...